Hermannilla on outoja pakkomielteitä liittyen asioiden järsimiseen. Innostuu vähän väliä jostain ja pinttymää on todella vaikea saada kissalta pois. Kumman hyvä muisti sillä on.
Tässä muutamia poimintoja kyseisistä pakkomielteistä.
Juuriluuta. Olen joskus saanut jostain juurista tehdyn luudan. Olisikohan muinaisia Viipurin tuliaisia. Luuta oli parvekkeella, mutta Hermanni kävi toistuvasti syömässä sitä ja oksenteli sitten juuren palasia. Laitoin luudan lopulta eteiseen naulakon päälle ja hetkeksi se unohtuikin. Asunnossa alkoi kuitenkin mystisesti ilmestyä juuren paloja sinne tänne. No kas, kissahan oli muistanut luudan olemassaolon ja kävi järsimässä sitä naulakon päällä kun silmä vältti tai en ollut kotona. Nykyään luudan harjaosa on muovipussissa.
Akvaarion alla oleva styroksi. Makuuhuoneessa on 240-litraisen altaan alla styroksilevy tasaamassa alustaa altaan painon alla. Tätä on järsitty reunasta välillä hyvinkin ahkerasti. Levy on aika ikävän näköinen. Olen kokeillut aikanaan laittaa siihen teippiäkin päälle, mutta se ei oikein pysynyt. Nyttemmin tuo styroksi on taas unohdettu.
Sälekaihtimien naru. Olohuoneessa on suht korkealla oleva akvaario. Hermanni tykkää maata sen lampun päällä kun on lämmin, sieltä pystyy juomaan akvaariosta ja näkee muun menon asunnossa kun on ylempänä kuin toiset kissat. Akvaarion päältä yltää myös ikkunan pielessä olevaan sälekaihtimien naruun. Laitoin toistuvasti narun täysin piiloon verhon taakse, toistuvasti se on myös kaivettu sieltä esille. Naru on syöty poikki ja aivan rispaantuneeksi. Nyt tämäkin pakkomielle on onneksi taas ainakin toistaiseksi unohtunut.
Akvaarion ilmapumpun letku. Tämä on kaikkein uusin innostus. Akvaariossa on ilmapumppu, jonka silikoniletkua yritetään käydä järsimässä vähän väliä. Taannoin ihmettelin miksi pumppu pitää outoa ääntä. Johtui siitä, että ilmaletkuun oli syöty reikiä. Eikun letkusta rei'itetty pätkä pois. Nyt sitä on kovasti taas käyty järsimässä ja odotankin vähemmän innolla, että koska siinä on reikiä taas.
Saa nähdä mikä on seuraavana vuorossa.
Mokoma vintiö!
VastaaPoista