Aamulla oli taas melkoinen säätö kotona. Havahduin juuri töihin lähtiessä siihen että Ossi alkoi oksentaa eteisessä. Tekee sitä aika usein kun ahmii ruokansa kauhealla kiireellä ja ilmaa nieltyään sapuskat sitten tulevat paluupostina takaisin melkein samantien. Siivosin lattian ja pyyhin sen rätillä.
Paavo sitten oli sitä meiltä, että haisee niin, että pitää peittää ja kävi toistuvasti raaputtamassa lattiaa. No eihän laminaatista mitään peitteeksi irtoa. Onneksi ei keksinyt alkaa mattoa kaivella. Eikun pesemään lattia uusiksi, Tolulla tällä kertaa.
Paavo jätti siinä kohtaa raaputtamisen jo, ei haissut nähtävästi enää sille että vaatisi peittämistä. Olin kiskomassa jo takkia päälle ja häipymässä ovesta ulos kun ihmettelin uutta rahisevaa ääntä selän takana. Hermanni oli sitten nuolemassa tolua lattiasta. Matonpesuaineesta se on aiemmin innostunut kierittelemään, mutta tämä oli uusi kokemus, että Tolua pitää nuolla. Hätistin sen pois, mutta siirtyi vaan pienen matkan päähän kierittelemään. Hienoa, taas pesemään lattiaa. Tiedä sitten millaiset hulinat kotona on sinä aikana kun olen töissä.
Pesuaineesta innostuminen on ennestäänkin tuttua. Ossi menee aivan sekaisin kloorin hajusta, eli joka ikinen kerta kun pesen vessan. Klooria sisältävän pesuaineen käyttö saa sen kierittelemään ja kurnuttamaan silmät lähes ylösalaisin muljahtaneena. Kissanmintulla ei ole vanhaan herraan minkäänlaista vaikutusta, mutta WC Ankka toimii. Muutama viikko sitten ihmettelin, että mitä kyseinen katti oikein puuhaa eteisessä. Hinkkasi itseään välioveen ja kieritteli kynnysmatolla. Tarkempi tutkimus osoitti, että rappukäytävä oli pesty jollain klooripitoisella ja kissa haisti sen nähtävästi postiluukun kautta.
Että näin meillä elämä narkkarien kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti